VOISIKO UPON SILTA MUUTTUA RADANVARREN KEITAAKSI?
– betonikannen alapuolelle mahtuu monenlaista toimintaa

Etelä-Suomen Sanomat 3.9.2016
Vili Uuskallio

Lahden Upon silta tarjoaa yllättäviäkin mahdollisuuksia radanvarren alueen kehittämisessä. Nuorten muotoilijoiden suunnitelmissa sillan ympäristö voisi muuttua yhteisölliseksi kokoontumispaikaksi, viherkeitaaksi, liikunta-alueeksi tai valopuistoksi.

Suomen Muotoilusäätiön suojissa toiminut muotoilijaryhmä tutustui siltaan ja pohti sen uudistamista erilaisten teemojen pohjalta. Toimeksiantajana oli Askon ja Upon teollisuuskiinteistöjä hallinnoiva Renor.

– Renorin toiveena oli saada ideapankki, josta pystyisi ottamaan monenlaisia ajatuksia. Osa ideoista on maanläheisiä ja jotkut tulevaisuuteen tähtääviä, Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelija Jaakko Ranne kertoo.

Kaupunkiviljelyä
Iso-Paavolankadun silta ylittää rautatien ja Mannerheiminkadun. ”Upon silta on veistoksellinen, ja se sijaitsee niin korkealla, ettei melu juuri haittaa”, siltaa kuvailtiin vuonna 2012 järjestetyn radanvarren arkkitehtuurikilpailun ohjelmassa.

Jaakko Ranne on ideoinut Upon sillan ympäristöön futuristista Askon alueen näyteikkunaa. Paikka saisi ihmiset pysähtymään ja kokoaisi alueen toimijat yhteen.

– Hyödynnettäisiin useita kerroksia ja luotaisiin yhteisöllinen tila. Sillan alueella olisi erilaisia ravintoloita, kahviloita, liiketiloja ja gallerioita, hän kertoo.

Kokoontumispaikan luominen on tavoitteena myös teollisen muotoilijan Tilda Jyräsalon ehdotuksessa. Aalto-yliopistossa opiskelevan Maria Helanderin ideana on muuttaa sillan alue keitaaksi, jossa voitaisiin harjoittaa kaupunkiviljelyä.

– Ihmiset ja yritykset voivat kasvattaa ruokaa sillan alla. Alueesta luotaisiin omavarainen seutu, hän kertoo.

Viherkatto sillalle?
Lahden Muotoiluinstituutin opiskelijan Timo Saarnion ehdotuksessa sillan liikenne kulkisi viherkaton alla. Ratkaisu muistuttaa moottoriteiltä tuttua riistasiltaa.

– Sillan alle tehtäisiin uimalampi, hiekkaranta ja kahvilatoimintaa, Saarnio visioi.

Niin ikään Muotoiluinstituutissa opiskelevan Aaro Sariolan ajatuksena on muuttaa sillan ympäristö monikerroksiseksi liikuntapaikaksi.

– Yläosassa on tilaa vaativan ryhmäliikunnan paikka. Alapuolella olisi tila, jota voisi muokata uuden teknologian avulla elämykselliseksi.

”Rospuuttoajan paikka”
Muotoiluinstituutista valmistuneen Johanna Strandin lähtökohtana on ollut tuoda valoa lumettomaksi muuttuvaan talviaikaan.

– Ilmastonmuutoksen takia syksy pitenee ja on harmaata. Sillan alapuolelle tehtäisiin julkinen tila, josta tulisi kilpailuvaltti marraskuuhun. Sillan alapintaan tulisi päivänvalostimulaatio, josta ihmiset saisivat nauttia pimeänä aikana.

Kiinteistöpäällikkö Väisänen kehuu ideaa.

– Tässä viehättää se, että tämä on rospuuttoajan paikka. Emme kilpaile rantojen, Mukkulan ja konserttitalon kanssa. Tänne ihmiset voivat hakeutua huonoillakin keleillä.

Rahasta ei vielä puhuta
Väisäsen mukaan muotoilijat saivat ideoinnissa vapaat kädet. Rahasta ei tässä vielä vaiheessa puhuta.

– Mitään budjettia ei ole tehty eikä rahoitusmalleja haettu. Kun insinöörit pääsevät töihin, aletaan puhua euroista.

Askon alueella laaditaan kaavamuutosta, johon sisältyy täydennysrakentamista muun muassa Upon sillan kupeeseen.
– Tämä on pitkäjänteistä työtä. Aikataulu riippuu täysin alueen rakentumisesta. Olemme markkinoiden ehdoilla.

Upon sillan ideointi on osa nuorten muotoilijoiden laadukasta työharjoittelua, kertoo Suomen Muotoilusäätiön muotoiluasiamies Jorma Lehtonen.

– Nyt on mietitty, mitä kaikkea alue voisi olla. Seuraavassa vaiheessa tulee, mikä voisi olla budjetti. On lähdetty isolla pensselillä liikkeelle. Seuraavassa vaiheessa lähdetään konseptoimaan tarkemmin.

Vili Uuskallio
vili.uuskallio@mediataloesa.fi
@ViliUuskallio

Kuva: Suomen Muotoilusäätiö, Maria Helander.
Maria Helanderin ehdotuksessa Upon silta muuttuisi viherkeitaaksi, jossa voitaisiin kasvattaa myös ruokaa.